Näinpä päätettiin taas Villen kanssa lähteä vähän kalastelemaan. Tarkoituksena oli katsastaa Ruissalon uusia apajia ja löytää loistopaikka, kun nappikelin mukaankin olisi ollut huima SUPERKELI. Löydettiin ihan hyvännäkönen pohjukka mutta olihan sekin vähän liian matala että sieltä mitään ois tähän aikaan vuodesta saanut, affenat on kaukana syvyyksissä ja hauille ei kelpaa paljas ja matala vesi. Onneksi oli lämmin keli ja positiivinen mieli, ainakin toistaiseksi...

Pohjukan kallioita kierrellen heittelimme sieltä täältä koittaen löytää syvempiä vesiä, mutta ei oikein onnannut. Toisten mökitkin alkoivat uhkaavasti lähentyä joten peräännyimme suosiolla niemen "kärkeen" heittelemään, minnow spoonikin vaihtui lippaan josko sillä olis jotain saanut. Itse laitoin kauden ottipelin keltavalkoisen lipan vavan kärkeen. Oli ihan mukavaa heitellä vaikkei kaloja tullutkaan, kevyt 14m/s syystuuli puhalteli niskavilloihin. Sitten tapahtui odottamaton, lippa jäi todennäköisesti johonkin kivenkoloon asumaan. Sitä sieltä repiessä ja vimpuillessa päätti uskollinen Shakespearen Blue Stik KATKETA keskeltä aivan yllättäen PRKL!!! No, onneks tuli mukaan myös mato-onget, meikäläinen vaihtui samantien matokalastajaksi. Tänään sitten vapakaupoille Katiskaan kun siellä loppuunmyynti, vois opiskelijallekin löytyä oikean hintainen vapa.

Siitä sitten parempien kalavesien toivossa suuntasimme nokkamme jo kerran aiemmin suurella porukalla hyväksi koetulle ahvenpaikalle. Kyseessä siis Ruissalossa Kuuvannokan lähettyvillä oleva poukama jossa erittäin järeä laituri. Ville viritteli paikalle päästyämme mato-onkensa laiturille Aku Ankan tapaan, onki koloon ja itse virvelöiden. Itsellänihän oli omasta kalavälineestä jäljellä enää kela ja pätkä vapaa, joten kiukkua niellen jatkoin mato-onkimista. Kovin kauaa ei tarvinnut onkia kun Ville höpisi siitä että kala olisi tarttunut Rainbow-color X-Rapiin. Siitä sitten herkkäuskoisena pistin oman mato-onkeni sivuun ja otin haavin toiseen käteen ja kännykameran toiseen käteen. Mutta yllätykseksi siellä X-Rapin koukuissahan oli kiinni haukilapsonen! Muutama äksönkuva ja sitten hauki haaviin. Ville nappasi toisella heitollaan ehkä hieman päälle kiloisen hauen! Nyt oli hyvä fiilis molemmilla, ei mennyt tämä reissu täysin hukkaan. Päästettiin kaveri kasvamaan, jotta voidaan ensi vuonna hakea se ja syödä hyvillä mielin parikiloinen reppana. Tämä tukee taas teoriaamme että hauet nappaavat ensimmäisillä heitoilla, niinpä se vaan tuntuu olevan.

Jatkoimme kalastusta vielä järkyttävän 14m/s tuulen puhaltaessa takalistojamme. Kun kalaa ei enää edes mato-onkiin tarttunut päätimme siirtyä Villen jättäessä oman onkensa vielä otille laiturille. Siirryimme niemen toiselle puolelle missä kerran aiemminkin olemme jo käyneet ja sieltä saaliiksi saaneet yhden affenan, mutta ei siis tällä kerralla. Ei kalaonni enää ollut puolellamme, mitään emme saaneet ja väsymys alkoi painaa, joten päätimme pistää pillit pussiin ja lähteä kohti koillista eli kotiinpäin Ruissalosta.

Oli mukava keli, auringossa tuulensuojassa n. +5 astetta ja tuulennopeus tosiaan se 14m/s.

Saalis: 1 pienehkö hauki

- Jani